Sadepäivän (p)askartelua, osa 8.

Viimeistä viedään, ellen sitten satu vielä illan aikana innostumaan askartelusta.

Voin muuten kertoa että peilin kuvaaminen oli hankalaa, en tahtonut peilistä heijastuvan koko kämpän saatika oman naaman.

Tietysti peilin olisi voinut pestä ennen kuvausta. Aina ei vaan kaikkea muista.

Erilaiset, mustaksi maalatut pääsiäismuna-eläimet kiertävät mustakehyksistä peiliä.

Oli muuten sormetkin usein maalissa tai liimassa.

Hirvi ja virtahepo, luonnolliset kaverukset?

Kun nyt satuin olemaan suti kädessä niin maalasin kukkateline? .-kori?, -hylly?vekottimenkin mustaksi.

Sadepäivän (p)askartelua, osa 7.

Keräilen nappeja, kaiken värisiä ja kaiken kokoisia, minkä tahansa muotoisia. Kunhan vaan on nappeja. Yksi lempipuuhistani onkin nappien kaataminen lokerikosta lattialle ja uudelleen järjestely.

Aina välillä kuulen mutinaa siitä etten käytä nappejani mihinkään, vaan ainoastaan keräilen niitä. Noh, nyt olis sitten jotain napeista tehtyä vuorossa.

Nappi-kranssi siis. Onko kranssi oikea sana? Anyway, leikkasin pahvista ympyrän, jonka keskelle leikkasin ympyrän. Selkeetä, eikö. Lätkin pahville liimaa ja liiman päälle nappeja. Helppoa kuin heinän teko. Sitten odottelin että tekele kuivuu, maalailin vähän nappien välejä valkoisella (suosittelen ensin  maalaamaan koko vekottimen valkoiseksi ja vasta sitten liimailemaan nappeja) ja sinne tänne laitoin hopeista kimalleliimaa. Ihan vähän vain, koska blin-blig ei ehkä kuitenkaan oo mun juttuni.

Tästäkin ideasta olis kiva viedä kunnia, mutta valitettavasti ei oo miun oma keksintö. Jossain lehdessä taisin joskus nähdä tällaisen.

Sadepäivän (p)askartelua, osa 6.

Keski-maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla.

Ensin metsästetään monta vuotta sopivaa kehystä kirpputorilta. Lopulta löydetään melkein sopiva. Keitetään kupillinen teetä ja värjätään karttaa sekä teellä että curryllä (keltaisemmat kohdat). Odotetaan kartan kuivumista. Poltetaan kartan reunat kivan näköisiksi, mielellään ulkotiloissa koska palanut paperi ei tuoksu erityisen hyvälle.

Sijoitetaan kartta lasin ja taustan väliin. Kehitellään langasta turvasysteemit, koska kehyksen mukana ei tullut kuin kaksi kuudesta pidikkeestä.

Ihaillaan aikaansaannosta, ollaan tyytyväisiä ja laitetaan kartta seinälle.

Sadepäivän (p)askartelua, osa 5.

Taannutaan lapseksi, tulostetaan sopiva värityskuva ja kaivetaan puuvärit esiin.

Koukuttavia värityskuvia löytyy googlesta mm. hakusanalla mandala

Sadepäivän (p)askartelua, osa 4.

Tänään vuorossa luonnonmateriaalia.

Tämä idea on itseasiassa pyörinyt päässäni jo vuosia,

nyt kesällä vihdoin löysin sopivat kivet tarkoitukseen.

Leppäkertut on maalattu ihan tavallisilla akryylimaaleilla,

pitänee vielä ostaa askartelulakkaa että olisivat säänkestäviä.

Keväällä nämä kaverit on tarkoitus viedä kasvimaalle vahdeiksi.

Sadepäivän (p)askartelua, osa 3.

Vuorossa taiteen tuunausta, tai tuhoamista.

Joku puolisen vuotta sitten tuli postissa kaksi taideväärennösjäljennöstä. Muutama viikko sitten tuli jälleen samat kaksi. Pistin kuvat tottakai talteen, jos niistä joskus jotain keksisin. Eräänä iltana sitten sain idean, jonka toteutinkin heti seuraavana päivänä.

Harjoituskappaleeksi kävi paremmin maisemakuva, en jostain syystä välittänyt siitä tippaakaan.

Leikkasin toiseen kuvaan viillot ja toisesta suikaleita. Pujottelin suikaleita viiltoihin, vähän niinkuin korinpohja-tyyppisesti. Harjoituskuvaa suikaleiden pujottelu on aloitettu vasemmalta.

Ja tältä kuva näyttää takaa.

Kun olin harjoitellut, siirryin varsinaiseen ideaani.

Modifioitu Mona Lisa.

Mona Lisa on tehty muuten täysin samoin kuin ensimmäinenkin, mutta suikaleiden pujottaminen on aloitettu keskeltä. (Tissit kondiksessa, mutta kädet ja naama ei.)

Tykästyin Mona Lisaan sen verran että askartelin sille pahvista "kehykset".

Tää pääsee ehdottomasti seinälle.

Tässä vielä Mona Lisa takaa.

Sadepäivän (p)askartelua, osa 2.

Tänään vuorossa lisää sadetta.

Onhan näitä sadepilviä nähty muissa blogeissa jo aikoja sitten, ja paljon kauniimpia kun tää mun versioni. Tykkään kuitenkin sateesta ja tekeleestäni.

Aloitin piirtämällä kutistemuoville pisarat & värittämällä ne, leikkaamalla ja rei'ittämällä. Ja sitten uuniin.

Ennen ja jälkeen:

Seuraavaksi onnistuin löytämään sinistä kangasta varastosta, leikkasin pilvenmuotoisen palasen ja ompelin - ihan käsipelillä. Ja ompelin vähän liikaakin, unohdin aluksi jättää täyttöaukon.

Tungin pilven täyteen täytettä (mikä se sana on) ja ompelin täyttöaukon kiinni.

Viimeiseksi ompelin pisarat roikkumaan pilvestä sekä ripustus-systeemin.

Aika kiva tuli mielestäni.

Sadepäivän (p)askertelua, osa 1.

Se aika vuodesta. Jep, joululahjojen valmistelua. Paljoa ei taida siis olla neuleiden esittelyä tiedossa ennen joulua. Joka päivä ei kuitenkaan tee mieli vain neuloa villasukkia (juup, joku/jotkut saavat sukkia lahjaksi), joten pitää kehitellä pieniä välipala-hommia. Kaikkihan tietää Madam B.C:n. ja teemaviikot. En taida millään yltää Madam B.C:n tasolle, mutta jotain on kuitenkin tiedossa tällä viikolla (toivottavasti) joka päivä. Osa viikolla näytettävistä ideoista on omiani, osa variaatioita muiden ideoista. Pieniä sadepäivän (p)askarteluja.

Ensimmäisenä vuorossa kurpitsalyhty.

Halloweeniin on vielä aikaa, mutta viime viikolla alkoi sopivasti sm-liiga, jota päädyimme Tainan kanssa juhlistamaan kurpitsalyhdyllä. Taina hoiti kurpitsan kaapimisen (herkullista omena-kurpitsa -sosetta!) ja suun leikkaamisen, mie hoidin silmät ja nenän, sekä logojen tulostuksen ja päällystämisen kontaktimuovilla.

Ja kyllähän siitä kurpitsalyhty tuli, vaikkei miulle paraniskaan antaa teräaseita.

Ja pimeässä lyhty näytti aika kivalta. Pitääkin muistaa käydä illalla laittamassa kynttilä taas lyhtyyn...

Voin vielä loppuun vinkata, että viikon aikana täällä tullaan näkemään ainakin luonnon materiaalia, kimalleliimaa ja taidetta. Pelottavan kuuloista, eikö? :D