Kurt Cobainin korvike.

About puolitoista vuotta ovessa oli verhona Kurt Cobain-lippu, alkoi jo hieman kyllästyttämään.

Uusi verho oli saatava.

Huivit olivat keskenään hieman eri kokoisia, mutta pienellä kikkailulla siitäkin selvittiin.

Käsin ompeleminen ei muuten kuulu lempi-asioihini ja silittämistä suorastaan vihaan.

Rappukäytävän puolelta verho näyttää tältä:

Ja sisäpuolelta tältä:

Aika hauska, väittäisin. Jos/kun kyllästyn tähän niin lisäämällä muutaman huivin lisää saan tästä mainion verhon parvekkeen oveen.

Operaatio plantaasin laajennus

Lähtötilanne: "Mie tahdon kasvattaa porkkanaa, viimeistään ensi kesänä mutta mielellään just nyt. Pakko saada kokeilla porkkanan kasvatusta, pakko!"

Vastaan tulee lavan kaulukset.

"Tää kun pistetään tonne ja vähän kaivetaan maata ja tuodaan uutta multaa, sekoitetaan vielä hiekkaakin joukkoon. Ja maalata pitää ehdottomasti, tahdon punamultaa ja valkoiset kulmaraudat!"

Poiketaan Kaupungissa. Mukaan ei tullut punamultaa, vaan maalia, jonka värin nimi on tomaatti.

"Tomaatti, eihän tää edes ole tomaatin värinen! Porkkanan-oranssihan tää on. Tai no, ehkä vähän raa'at ulkomaalaiset tomaatit vois olla tän värisiä..."

Porkkana-penkki pääsi kasvimaan viereen. Lienee turha mainitakaan että nyt tahdon kasvimaasta aivan eri näköisen, eihän nuo värit sovi yhtään yhteen.



Mammat ja papat.

Joopajoo, pakkohan mun(kin) oli ne Barbapapat kerättävä.

Sain idean, joka odottaa vielä toteuttamista. Jonkinlainen väliaikaisratkaisu oli kuitenkin kehiteltävä.

Sain paneelinpätkiä (ja aikaisemmin samasta osoitteesta mustaa maalia), siitähän se ajatus sitten lähti.

Viisi paneelinpätkää, hieman maalia ja muutamat naulat. Maatuska-mammat ja Barbapapat sulassa sovussa eteisen seinällä.