Raahataan ainakin tsiljoona kiloa painava ompelukone naapurista, todetaan ettei millään pöydällä ole tilaa ja päädytään ompelemaan lattialle.
Muistellaan, että jossain kohdin kuuluisi kai siksakkiaki käyttää, mutta koska ei löydetä koneesta kyseistä ominaisuutta, jätetään väliin.
Huomataan, että alalanka loppuu. Yritetään puolata. Avataan ohjekirja ja katsotaan kuvista mallia. Tekstejä ei lueta, sellainen peli ei vetele.
Onnistutaan puolaamaan lisää alalankaa, jatketaan ompelua. Huomataan, että kangassuikaleita on liian vähän ja leikataan muutama lisää. Ihmetellään, miksi uudet suikaleet ovat ohuempia kuin muut, ja todetaan että käytettiin apuna vain puolikasta kaavaa. Päätetään ohuempien suikaleiden olevan vain kiva yksityiskohta.
Keksitään, että vyötärökaistale kuulostaa kivalta. Leikataan ja ommellaan vyötärökaistale, mietitään mikä sen funktio on.
Kaivetaan kumilankaa pöydältä ja onnistutaan samalla heittelemään omenat ympäri lattiaa.
Ommellaan viimeiset silaukset ja katsotaan valmista työtä kauniissa auringon paisteessa. Todetaan, ettei hamosesta ainakaan liian pieni tullut, mietitään kuinka monta rykmenttiä saisi hameen alle mahtumaan. Tullaan tulokseen, että alle mahtuu ainakin suomen armeija sekä puolet ruotsin armeijasta.
Sovitaan kissojen kanssa ettei enää ikinä ommella.
3 kommenttia:
Ai ei sit menny ihan putkeen :D
BAUAHAA! xD
Oli niin eläväinen ote tekeleen etenemisestä että pitää kiittää itseään menneistä vuosista rättipuolella ja pukuompelija-tittelistä vaikka se ihan paskalle maistuikin! :D
Ompele lisää! Suomen armeija on varmasti innoissaan pilkullisista "Tilda"-asuista harmaiden sijaan! ;-) Mää voin tulla mukaan esittelemään niitä :-P
Nooh...tekevälle sattuu :) Kangas on kuitenkin kivaa ja kissat on ihkusti kuvassa <3
Lähetä kommentti