...luki tänään kirjekuoren takana.
Mulle koti on turvapaikka, tavallaan. Alue, jonne ei tarvitse muita päästää jos siltä tuntuu. Täytyy myöntää, etten todellakaan ole montaa ihmistä sisään päästänyt.
En erityisemmin pidä kodistani, kunhan vain asun täällä kunnes taas muutan. Jaksan aina haaveilla omakotitalosta pienellä pihalla.
Ennen mulla oli koti täynnä erilaisia viherkasveja. Valehtelematta voin sanoa, et tää paikka muistutti enemmänkin viidakkoa.
Nyt ainoastaan muutama kasvi on hengissä. (Kiitos Riiviö.)
Tässä asunnossa ei ole montaa huonekalua joista pitäisin. En viitsi tuhlata rahojani huonekaluihin, kun voin käyttää muiden vanhojakin. Sitten isona kun mulla on oma koti, ostan kauniita vanhoja huonekaluja, ehkä opettelen hieman entisöimäänkin.
Rakastan räsymattoja! Erilaisia, kauniita, värikkäitäkin. Jokaisella raidalla on oma tarinansa kerrottavanaan.
Aion joskus vielä opetella itsekin räsymattoja tekemään. Itseasiassa osaankin jo, mutta puut puuttuvat.
Ei valmistuneita käsitöitä, keskeneräisistä en viitsi raportoida. Kunhan vaan ajatuksiani kirjoittelin...
1 kommentti:
Kissa patterin päällä nukkumassa - heti tuli lämmin, kotoinen ja jotenkin talvinen olo :)
Lähetä kommentti