...kävin taas kerran psykologin juttusilla.
Ehkä siitä vielä joskus jotain hyötyäkin on.
Kerroin psykologille alkaneeni pitää unipäiväkirjaa,
ja mietin myös josko alkaisin pitämään paniikkipäiväkirjaa.
Psykologi piti sitä hyvänä ideana, samassa kirjassa unet ja paniikkikohtaukset.
Ei onnistu.
Unipäiväkirjani sain meinaan Pariisista tuliaisiksi hyvältä ystävältäni.
Se on niin suloinen ettei sinne mitään paniikkikauheksia kirjoitella.
Tarvinnee siis hankkia toinen päiväkirja paniikkia varten.
Huomenna suunnistan Humppilaan,
Taiteiden yöhön.
Paikalla on myyntikojuja, villasukkatanssia (?) muovin päällä nurmikolla ja neulegraffitien tekijöitä.
Myöskin Martat ovat paikan päällä,
neuvomassa neulomisen ja virkkaamisen suhteen.
Toivottavasti en ole ainoa neulegraffiti-hörhö paikalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti